Leipää ja sirkushuveja

Olen parantunut!
Vihdoin. Vielä on kyllä allergiaa (tai luulen, että tämä on allergiaa, en voi olla varma koska minulla ei ole todettu mitään allergioita aikaisemmin), pitäisi varmaan siihenkin hankkia lääkkeet. Olen käynyt varmaan apteekeissa ja klinikoilla enemmän kuin muissa kaupoissa ja kuppiloissa yhteensä! Mutta olen parantunut (melkein), että ei tässä mitään.

Töissä olen kerennyt olla kaksi päivää kipeytymiseni jälkeen. Kaikki vaatteet mitä varastossa on, ja niitä on muuten paljon, pitää valokuvata ja arkistoida tietokoneelle. Ensimmäisenä päivänä arkistoin hirveän määrän kuvia ja toisena sain valokuvata vaatteita. En saa julkaista niitä muuta kuin oppimateriaalina, joten en ole varma saanko laittaa niitä tänne. Ensin vaatevarastosta etsitään vaate, sitten mallinukke puetaan hanskat kädessä ja sitten napsaistaan kuva. Valokuvaaminen oli kivaa taas pitkästä aikaa ja tuntui että olen hyödyllinen töissä.

Ostin uudet kengät ja sain hyvän idean että kävelen ne jalassa töihin. Yhdeksän laastaria ja loppupäivä ilman kenkiä. Hyvä idea vai hyvä idea?

Ilta kuudelta, kun pääsen töistä Rua Augusta, eli yksi pääkaduista on täynnä ihmisä ja tapahtumia. 

Kämppiksen Anian kanssa oltiin vapaapäivänä Castlo de sao jorgessa, joka on (yllättäen) mäen päällä. Ihan sairaan upea alue ja upeet maisemat koko Portugaliin. Ania on kahden kuukauden kurssilla oppimassa portugalin kieltä ja olen viettänyt aikaa hänen kurssikavereidensa kanssa. Kaikki on vähän ympäri maailmaa kotoisin, mutta suurinpiirtein samanikäisiä, mikä on mahtavaa. Olimme eilen ulkona Bairro Altossa, joka on alue joka herää öisin henkiin. Päivisin alue on kuollutta, mutta illalla kun baarit aukeavat, ihmiset löytävät tiensä sinne. Bairro Altossa oli mielettömiä katutaideteoksia, jota ajattelin käydä joskus kuvaamassa. Tunnelma siellä on uskomaton iltaisin ja en usko että kamera pystyy sitä vangitsemaan. Bairro Alto ja koko upea Lissabon, johon rakastun päivä päivältä enemmän, pitää kokea itse.