Punanahka siivoaa

"Ennen matkaa luulee ylevästi, että tien päällä jokaisen hetken elää täysillä. Todellisuus on kuitenkin valjumpi. Kukaan ei voi pakahtua kolmea kuukautta putkeen."

Oi autuutta. Vaikka aika hyvin olen puolitoista kuukautta pakahtunutkin, samaistun kyllä! Vaikka etelä tuokin pientä lisämaustetta näihin kuukausiin, ei elämä ole loppujelopuksi kovin paljon erilaisempaa. Vaikka samaan aikaan se onkin hyvin paljon erilaisempaa. Monimutkainen juttu.

Olen ajatellut ottaa tämän viikon rauhassa. Seuraavat kaksi ovat nimittäin aikamoista tykitystä. Sisko tulee käymään poikaystävänsä kanssa sekä minun ja Anian viimeiset päivät täällä lähenee loppuaan! Olen oikeastaan (itsenäisyyteen ja yksin olemiseen tottuneena) nauttinut siitä, että kämppä on ollut tyhjillään ja hiljainen.

Maanantai meni (skannatessa ja ) siivoillessa näyttelykappaleita. Tarratsydeemi ja minä käytiin taistoon pölyä vastaan. Voitettiin 3-0.

Selkä kärsi isommat vahingot pyöräreissulla kun luulin. Reisiin ja kämmeniin (tähän kohtaan huomio, mulla on aina ollut kalkkilaivan kapteenin jalat, vaikka kuinka olen shortseja kesäisin pitänyt!) on tullut väriä, mikä tarkoittaa että nyt iho on oikeasti palanut. Unohdin laittaa aurinkorasvaa. Jep, unohdin, vaikka taivaalla ei ole pilven pilveä ja keskipäivällä on kuuma liikkumattakin.

Kartta on vinkkelissä ja erittäin pieni ja epätarkka. Tänään iski tosiaan tietoisuus siitä että kaksi ja puoli viikkoa jäljellä. Kaivoin kartan esille ja rupesin tutkimaan paikkoja joissa olen jo käynyt (sininen alue. ja punainen on baixa/chiado jossa työpaikka sijaitsee). Kysyin työkaverilta Gabrielilta, että onko vielä jotain sellaista missä minun pitäisi käydä, jotta voin lähteä hyvillä mielin kotiin ja sanoa, että nyt on nähty Lissabon. Hän ehdotti, että tuo keltainen alue voisi olla näkemisen arvoinen, "uusi Lissabon" niinkuin sitä kutsutaan. Eroaa kuulemma esimerkiksi Alfaman rosoisuudesta modernilla arkkitehtuurillaan. Sinne varmaan tieni siis viikonloppuna, kun kuulin, että perjantai on vapaa kun on yleinen pyhäpäivä. 

Olin tänään Praca do Comérciolla tänään (joka siis on työpaikastani ehkä noin 20 metriä meren rannalla oleva aukio) ja löysin skeittareita! Kerkesinkin jo yksi päivä vähän harmitella kun Barcelonassa käytyäni puolisen vuotta sitten, skeittareita löytyi mukavasti ja täällä niitä ei ole läheskään yhtä paljon. Mietin että olisi mielenkiintoista piirtää kun kaverit rullailee. Tänään sitten piirsin, vaikka liike oli turhan nopeaa eikä kynä pysynyt perässä. Ehkä joku toinen päivä uudelleen.